Jos korko nousee niin mikään sijoitusmuoto ei ole turvassa. Vähän kärjistetty ilmaus, mutta on keskimäärin melko paikkansa pitävä. Huomaa, että koron nousu ei ole sama asia kuin korkeat korot. Tässä kirjoitan nimenomaan tilanteesta, jossa korko nousee.
Osakkeet
Koron nousu on myrkkyä osakekursseille. Suurin vaikutus on se, että koron nouseminen nostaa osakkeiden eli niiden takana olevien yhtiöiden tuottovaatimusta. Tuotto ei tietenkään nouse itsekseen ja niin on osakkeen arvon joustettava alaspäin. Toinen vaikutus on korkean koron vaikutus yrityksen näkymiin. Koron nousu jäähdyttää taloutta, koska korkoihin käytetty raha on pois muualta kulutuksesta. Kolmas vaikutus on koron nousun vaikutus yritykseen itseensä. Paljon velkaa omaavalla yrityksellä nouseva korko ottaa euroja pois "viivan alta". Rahoitussektorikaan ei myöskään hyödy koron noususta. Korkea korko tietää yleensä luottotappioita, kun velalliset joutuvat ahdinkoon.
Raaka-aineet
Raaka-aineen hinta riippuu kyseessä olevan raaka-aineen markkina kysynnästä. Nouseva korkotaso yleensä viilentää taloutta ja laskee raaka-aineiden hintoja.
Vaihtovelkakirjalainat ja määräaikaistalletukset
Usein luullaan, että koron nousu lisäisi vaihtovelkakirja lainojen taimääräaikaistalletusten tuottoa. Näin ei ole koska talletusten korot ovat yleensä sidottu aiempaan korkoon ja uuden korkeamman koron talletuksen tuotto on parempi eli vanhojen velkakirjalainojen arvo laskee. Samoin käy määräaikaisten talletusten. Tapahtuu usein niin, että inflaatio kasvaa korkeammaksi kuin velkakirjalainan korko ja näin sijoituksen reaalituotto jää miinukselle.
Kiinteistöt
Nouseva korko laskee myös kiinteistöjen hintoja. Asuntojen kohdalla tämän ymmärtää helpoimmin: kun korko nousee pystyy asunnonostaja hoitamaan entistä pienempää velkaa kun koron osuus on kasvanut. Asunnon hinnan on siis joustettava alaspäin, koska asunnonostajien kyky lyhentää luottoa ei ainakaan nouse. Taantuva talous laskee toimisto- ja liikekiinteistöjen kysyntää. Metsän tuotto pienenee raaka-aineiden kysynnän hiipuessa.
Mitkä sitten nousevat?
Kulta säilyttää arvonsa melko vakaana vaikka korko nouseekin. Kannattaa silti muistaa, että vaikka kulta on sijoituskohde, niin se on myös tärkeä raaka-aine koru- ja elektroniikkateollisuudessa. Arvoaan kasvattaa lähinnä erilaiset myyntijohdannaiset. Myös pitkään kiinteään korkoon sidottu velka menettää arvoaan. Yritysten kohdalla liikkeelle laskettu vaihtovelkakirjalaina on entistä halvempi ostaa takaisin.
Kaiken pohjalla on niin sanottu tuotto odotus ja nimenomaan tuotto-odotus suhteessa vallitsevaan korkotasoon. Jos korko nousee niin myös eri sijoituskohteiden tuoton on myös noustava. Tuotto tulee enemmän vain jos kohteesta maksaa vähemmän.
Yksinkertainen kiinteistö esimerkki.
Sijoitan kiinteistöön ja teen koko investoinin velkana. Vallitseva korkotaso on 4%. Tahdon kiinteistöstä tietenkin parempaa tuottoa kuin velan korko, koska kiinteistöön sijoittamisessa on aina riskejä. Ajattelen sopivaksi riskipreemioksi kolmea prosenttia eli minun pitää saada tuotto yhteensä seitsemän prosentti, josta siis neljä menee lainan korkoihin.
Löydän kohteen jossa nettotuotto on 10 000 euroa vuodessa. Kohteesta kannattaa siis maksaa sellainen summa josta 7% on 10 000. Sopiva hinta on siis noin 142 000 euroa ja silloin siis 10 000 tuotto on juuri vaadittu 7%.
Vallitseva korkotaso nousee 6% ja 3% riskipreemiolla haluan siis sijoitukseni tuotoksi 9%. Samasta kohde joka tuottaa 10 000 euroa vuodessa kannattaa maksaa enää 111 000 euróa. Kiinteistön arvo laski siis 22% sen vaikutuksesta, että korkotaso nousi 3%. Täsmälleen samalla tavalla käyttäytyy myös pörssiosakkeen hinta.
